Effects of learning contexts on knowledge of verbs : lexical and inflectional knowledge of verbs among pupils learning Finnish in northern Norway

Abstract

The aim of the study was to find out how input and interaction influence language learning. Two groups of students learning Finnish as a second language in Norway were compared in the study: 5 simultaneous bilinguals in Norwegian and Finnish (BL-group), and 5 Norwegian students learning Finnish in a traditional language class (L2-group). The knowledge of Finnish verbs was investigated using different language tasks. A questionnaire was used to identify the use of Finnish outside of school. <br>The groups differed regarding the amount of verbs that they knew and the organization of verbs in their vocabularies. Organization was investigated in terms of word frequency, semantics and conjugation. Frequent verbs in Finnish were, with some exceptions, rarely used in the L2-group, but often in the BL-group. Because only few cognitive and modal verbs were used in the L2-group, the students also produced few verb string constructions, but such verbs and constructions were common in the BL-group. The students in the L2-group only knew some of the verb conjugations in Finnish, whereas the BL-group was able to use important verb categories such as tense. <br>Input was a factor in learning verbs for both groups. Modified input in the text book used in the L2-group partly explained their knowledge of Finnish verbs. The BL-group knew the frequently used Finnish verbs well, including the modal verbs, because such verbs are common in everyday language use. Interaction with Finnish speakers explained the differences between the individual informants in the BL-group. The bilingual informant who used Finnish the least was the most like the classroom learners. This result was interpreted to mean that one’s knowledge of language emerges from experiences with language use, as usage-based models of language suggest. Results of the study demonstrated that the development of language skills in traditional language classes is a slow process; bilingualism, on the other hand, is an effective way to learn languages.

Målet for studiet var å finne ut hvordan innputt og interaksjon påvirker språklæring. I avhandlingen blir to grupper elever som deltok i undervisning i finsk som andrespråk i Nord-Norge sammenlignet. Informantene var 5 simultant tospråklige elever (finsk og norsk; BL-gruppe) og 5 norskspråklige elever (L2-gruppe). Elevene gjennomførte oppgaver som målte deres kunnskaper om finske verb. Et sosiolingvistisk spørreskjema ble brukt for å kartlegge elevenes bruk av finsk utenom skolen. <br>Undersøkelsen viste at det var forskjell mellom elevgruppene ikke bare mht. antall verb, men også mht. hvordan verbene var organisert i leksikon hos informantgruppene. Organiseringen ble kartlagt på følgende områder: bruk av finskens mest frekvente verb, semantisk organisering og formell organisering (verbbøyning). L2-elevene brukte mange frekvente finske verb sjelden, mens BL-gruppen brukte slike verb ofte. L2-gruppen brukte spesielt få kognitive og modale verb i sin produksjon, og produserte derfor kun få kompliserte konstruksjoner knyttet til disse verbene, mens BL-gruppen brukte slike verb og konstruksjoner ofte. L2-elevene hadde bare lært deler av den finske bøyningsmorfologien, BL-gruppen kunne bruke viktige bøyningskategorier som for eksempel tempus. <br>Innputt påvirket læring i begge grupper. L2-elevenes kunnskaper om finske verb kunne delvis forklares med en lærebok som presenterte modifisert innputt. BL-gruppen kunne de frekvente finske verbene av alle typer godt, inkludert modale verb, fordi slike verb er vanlige i muntlig språk. I BL-gruppen forklarte interaksjon med finskspråklige forskjellene mellom de individuelle informantene, slik at informanten med færrest muligheter til interaksjon lignet mest elevene i L2-gruppen, et funn som ble tolket til støtte for at språkbruk er viktig for utvikling av språkkunnskap, slik usage based -modeller for språk påstår. Undersøkelsen viste at utvikling av språkferdigheter i klasserommet i tradisjonell språkundervisning er en prosess som tar tid, derimot er tospråklighet en effektiv måte å lære språk på.

Työn päämääränä oli tarkastella, miten input ja interaktio vaikuttavat kielenoppimiseen. Väitöskirjassa verrataan kahta oppilasryhmää, jotka osallistuivat suomi toisena kielenä -opetukseen Pohjois-Norjassa. Informanteista 5 oli simultaanisti kaksikielisiä norjassa ja suomessa (BL-ryhmä), ja viisi oli norjankielisiä suomenoppilaita (L2-ryhmä). Oppilaat tekivät erilaisia tehtäviä, joiden avulla verrattiin suomen verbien osaamista informanttiryhmissä. Sosiolingvistisen kyselylomakkeen avulla kartoitettiin oppilaiden suomen kielen käyttö koulun ulkopuolella. <br>Tutkimus osoitti, että ryhmien välillä oli eroja ei vain verbien lukumäärässä, mutta myös siinä, kuinka verbit olivat organisoituneet oppilaiden sanastoissa. Organisoitumista kartoitettiin seuraavilla alueilla: frekventit (tavalliset) verbit, verbit eri semanttissa kategorioissa ja verbin taivutuksen hallinta. L2-ryhmä käytti vähän suomen kielen tavallisia verbejä joitakin poikkeuksia lukuunottamatta, sen sijaan BL-ryhmä käytti usein tavallisia suomen verbejä. Koska L2-ryhmä käytti vain muutamia kognitio- ja modaaliverbejä, he eivät myöskään juuri käyttäneet verbiketjuja. BL-ryhmä käytti verbejä kaikissa semanttisissa pääkategorioissa, samoin he käyttivät verbiketjuja. L2-ryhmässä hallittiin suomen taivutuskategorioista vain joitakin osia, sen sijaan BL-ryhmä käytti keskeisiä taivutuskategorioita kuten aikamuotoja. <br>Input vaikutti siihen, kuinka verbejä osattiin molemmissa ryhmissä. Modifoitu input L2-ryhmän käyttämässä oppikirjassa selitti osittain sen, kuinka tässä ryhmässä osattiin suomen kielen verbejä. BL-ryhmässä osattiin suomen tavallisia verbejä, koska tälläiset verbit –modaaliverbit mukaanlukien – ovat tavallisia puhutussa kielessä. Interaktio suomen kielen puhujien kanssa selitti, miksi BL-ryhmässä oli eroja yksilöiden välillä. Kaksikielinen informantti, joka käytti vähiten suomea luokkahuoneen ulkopuolella, muistutti eniten L2-ryhmän informantteja. Tämän tuloksen tulkittiin osoittavan, että kielitaito on yhteydessä kielenkäyttöön, kuten kielen usage based -mallit väittävät. Tutkimus osoitti, että kielenopetus perinteisessä luokkahuoneopetuksessa on pitkäaikainen prosessi, mutta kaksikielisyys on tehokas tapa oppia kieltä.